maailman kaunein

Ei minusta löydy tarpeeksi sanoja kuvailemaan tätä tarkasti. Muistot ovat kirkkaita kuitenkin. Mietin sitä vieläkin. Toisinaan. Aina siitä lähtien kun sen ensimmäisen kerran näin. Ensimmäistä ajatusta hänestä ei ollut. Seisoin tyhmänä ja katsoin. Olin nähnyt hänet ennen vain valokuvissa. Nyt ensimmäistä kertaa kasvotusten. Kuuntelin vierestä sitä heleää ja kaunista ääntä. Kirkkaat silmät. Sotkuinen tukka. Erilainen. Silti niin uskomattoman kaunis. Maailman kaunein. Oli hauska katsoa miten tuuli leikki hänen hiuksillaan samalla kun hän nauroi. Pelkkä naurun kuuleminen sai minut hyvälle tuulelle. En voinut kuin hymyillä. Silti minua ujostutti kovasti. Olisin halunnut puhua enemmänkin. Kertoa asioita. Enhän minä uskaltanut. Mutta olin iloinen että sain olla lähellä. Vieressä ja kuunnella. Muut ympärillä olevat olivat minulle sumua. Läpinäkyvää usvaa.

Aikaa kului. Nähtiin silloin tällöin. Viestiteltiin vähän. Nähtiin seuraavan ja viimeisen kerran talvella. Halusin sanoa sanottavani. Sydän sanoi niin. Mutta samalla se kuiskasi:"Älä pilaa tätä." Hän nauroi taas vieressäni. Pieni varovainen käden kosketus ohi kulkiessa. Ja hymy. Miksen sanonut mitään? Miksen vain sanonut sitä suoraan. Pidin hänestä. Hyvin paljon. Hän oli mielestäni kauneinta mitä olin nähnyt. Upea ihmisolento. Kokonaisuutena uskomaton. Älykäs. Kaunis. Hauska. Kaikkea. Miksi siis pysyin hiljaa. Yritin avata suuni muutaman kerran sinä iltana. En uskaltanut. 

Emme nähneet toisiamme sen jälkeen. Sama pieni ja suloinen viestittely jatkui muutaman kuukauden sen jälkeen. Aloin seurustella toisen kanssa täysin vääristä syistä. Mietin häntä silti päivittäin ja toivoin että olisin avannut suuni.

"Mie tykkään siusta."

En kuullut hänestä enää. Silti hän juoksi ajatuksissani lähes päivittäin.

Eräs päivä hän eksyi ajatuksiini. Se kaunis ihmisolento. Hän joka sekoittaa aina ajatukseni vaikka rakastankin nyt jo toista. Kun muistan ne tunteet ja sen olon, tulee samanlainen olo. Sen ajatteleminen tekee tyhmäksi. Kaduttaa vieläkin. Mutta kai se on parempi näin.  En muuttaisi nykyisessä elämässäni mitään enkä ketään. Olisin silti halunnut tietää mitä olisi tapahtunut. Hmh. On silti liian myöhäistä. Mutta edelleen, vielä tänäänkin - hän on maailman kaunein ihminen.

-p

RAKAS PUSKARADIO

En ole kihloissa.
En ole raskaana.
Kysykää ens kerralla ennenko mietitte D:

simple as that

sleep well

Äiti soitti aamulla että se pääsi tänään sairaalasta kotiin, tuli hyvä mieli heti aamusta. Kuitenkin kun tulin koneelle mieli meni vähän matalaksi kun luin toverini sivuilta erään tytön kuolleen jota en varsinaisesti tuntenut, tiesin parin tutun kautta ja luin tämän blogia. En osaa ikinä sanoa tällaisissa tilanteissa mitään järkevää, olen yleensä vaan tökerö ja saatan vahingossa loukata jotakuta joten en kysellyt sen enempää, mutta otan osaa ja toivon kaikille hänen läheisilleen jaksamista ja voimia.

arki

Kävin taas tänään äidin luona sairaalassa ja oli mukava nähdä sen olevan jo paremmassa kunnossa ja pirteämpi. Juteltiin niitä näitä ja katsoin vierestä kun äiti pisti insuliinia ennen ruokailua. Onneksi se on helppoa ja näytti sujuvan äidiltä jo hyvin.

Odottelen kovasti nyt vaan yhteishakua. Tai no, molempia yhteishakuja - ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun. Uusi ammatti perseen alle kiitos. Tällä koulutuksella on vaikea kuitenkin löytää töitä Kouvolan suunnalta. Enkä nyt haluaisi muuttaa minnekkään.

On väsyttänyt tänään ihan hirveästi sen jälkeen kun läksin sairaalasta. Nukahdin Tonille sohvalle, nyt varmaan kahdeksas kuppi kahvia menossa. Josko lukis uutisia, kävis tupakalla ja kattelis taas frendejä.

we're all mad here

Kävin tänään äidin luona sairaalassa viemässä sille ristikkolehtiä ja kirjan, niin on sitten jotain tekemistä jos jotain jaksaa tehdä. Äiti siis jäi eilen sairaalaan osastolle kun sillä todettiin diabetes. Toivon että äiti pääsisi pian kotiin, siellä on kuitenkin mukavampi olla ja olisi helpompi käydä häntä katsomassakin <3

Ystävänpäivä meni muuten ihan rauhaisasti, katsottiin Joonaksen kanssa telkkaria ja käytiin kaupassa. Ostin hälle super mario aiheisen paidan ystävänpäivälahjaksi, itse sain Alice: Madness returns - pelin. JOTA olin odottanut pitkään, siis sitä että pääsisin pelaamaan sitä mutta ei miul oo ollu varaa (saatika sitten että olisin raaskinut sitä ostaa vähillä rahoillani). Kokeilin ja totesin sen tähän mennessä ihanaksi, pelailen viikonloppuna lisää :3 Nyt kahvia ja jotain syötävää.

arki

Omistan tän illan kokonaan televisiolle, heti sen jälkeen kun on käyty kaupassa. Nyt kun olen tyytyväisenä farmannut honoria muutaman tunnin en jaksa enää istua koneella. Illalla siis tiedossa lisää the big bang theoryä ja muutama leffa. Vaikka vaikka.. spiderman 3 kun en ole sitä nähty ja captain america kun se on niin hyvä.

(╯°□°）╯︵ ┻━┻
Joonas sais nousta jo, tahon kauppaan.

why do they call it 'xbox 360?'...

Muutamaa hermoromahdusta myöhemmin olen jälleen tasapainoinen ihminen ja teen taas normaaleja asioita. Kuten mm. aloitin FF13 pelaamisen. Olin aiemmin katellut kun poikaystävä pelaa mutta nyt pääsin itse kokeilemaan xboxilla. Ensimmäiseksi: NE GRAFIIKAT *Q* ! Jos verrataan vaikka ff7 (josta toivon remakea) niin onhan tuo...köh...hieman grafiikat parantuneet. Mutta ff7 on ikuinen suosikki vaikka grafiikat ovatkin mitä ovat. Tosin, koskaan ei itseä ole hirveästi grafiikat häirinneet (paitsi mmo peleissä) jos stoori on hyvä. Nyt odottelen vaan innolla mitä on edessä kun pääsen pelissä eteenpäin (lampaat yhessä paikassa on vitun söpöjä).

Mitähän muuta? Emp:n paketti ei oo tullut vieläkään.. Viikko menny, reippaasti ylikin. 2 päivää tuli ilmotus että olemme vastaanottaneet maksunne, ilmoitamme kun laitamme paketin postiin - eipä ole kuulunut. Ei siinä, ei muuten ärsyttäis mutta kun yrityksen nettisivuilla lukee 4-6 päivän toimitusaika. Noh, odotellaan.

Siskolla kävin tänään kylässä kun hain tämän terveyskeskuksesta. Oli mukava taas vaan jutella, juoda kahvia ja katsoa Idan leikkejä. Nyt takaisin pelin pariin.

oisko jo kesä?

Ootan hirveesti kesää. Pönkitin tätä tunnetta vielä enemmän kun katselin festareiden tulevia esiintyjiä, toistaseks ei hirveästi mitään mielenkiintoista tarjolla mutta odotan täydennystä!

Hmm, kuulumisia: Joonas osti FF13 xboxille että voin pelata sillä kun pleikkari on pultattu tietokoneen viereen. Ilahdutti kovin. HMM mitähän muuta, huomenna pitäis hakea sisso terkkulasta mut auto ei tuppaa toimimaan kun on ollu pakkasta, joten lainaan Joonaksen autoa. Ei täs kai muuta ihmeempää oo tapahtunu.

KESÄTÖIDEN HANKKIMINEN RAASTAA AIVOJA. "Vaadimme sinulta 5 vuoden työkokemuksen prisman kassalle :)" ....mitä?! Forever unemployed. Q_Q Jotain keksin, varmasti! Kouluihinki pitäis hakee parin viikon päästä, huaaaaa! Jos nyt vaan keskittyis taan musiikkiin ja kattos lisää sheldonia <3

*squeee*

järjissä

Sain mielenterveyteni takaisin muutaman itkupotku raivarin jälkeen. Tarviin jonkun mantran et voin sitä hokea aina kun alkaa mennä hermo. Oon katellu pari päivää the big bang theoryn kausia, kolmas menossa nyt.

Ainoo mitä oon ihanan ihanan ihanana Jim Parsonin lisäksi huomannut on se että miks suomessa ei voi olla samanlaisia sarjakuvakauppoja ja muuta. T_T Harmittaa. Seuraavassa postissa kuolaan vain Jim Parsonia. Kiitos.

koska en ole terästä

Yöllä se olo tulee. Yksinäisyys. Kiipeän rappuset ylös ja hautaudun sohvan nurkkaan. Päässä kaikuu lauseita, mielikuvia ja sanoja.

"Lopeta", "Kaikki on hyvin", "Mäkin sua", "Hölmö", "Kyllä mä pärjään", "Ei mitään", "Rakastan sua."

silti joka ilta kuiskaan sen korvaan sen saman lauseen.
"Vie mut pois ja todista se."

Kaikki on hyvin, oikeesti. Mut miks musta tuntuu aina näin paskalle yksin? Pelkään omaa itseäni ja mieltäni välillä. Haluaisin vaan istua keskelle tyhjää huonetta, itkeä ja huutaa niin kovaa kun kurkusta lähtee.

AINOA ASIA MITÄ PELKÄÄN ON SE ETTÄ MÄ OLEN TAAS YKSIN.
Korjaa minut ja auta.
Kuohun yli.

Ota vaan syliin siihen sohvan nurkkaan missä vajoan iltaisin omaan epätoivooni todellisuuden puutteesta ja halaa mua. Ja sano mulle kerrankin mitä musta ajattelet ja mitä tunnet. Koska minä.. en mä osaa kuvailla miten seinäruusulle musta tuntuu. Turhaan. Enkä mä sua syytä mun olosta, kuinka voisinkaan kun sä pidät mua välillä kasassa.
Vaan itseäni.
Koska en ole terästä.
AUTA.